Ukiup qiteqqunnerani angusat pitsaasut
Bankiviup 2026-mi ukiup affaani siullermi naatsorsuutit inerneri ullumi saqqummiuppai, ataatsimullu isigalugu siuariartorneq suli takussaavoq.
”Ukiup affaani siullermi naatsorsuutit inerneri ajunngitsut patajaatsullu ullumi saqqummiussinnaavagut, tassanilu Kalaallit Nunaanni ingerlatsinitta inerneri akileraarutit sioqqullugit 19 mio. kr.-iupput. Bankip ingerlalluarneranut peqqutaasut pingaarnerit tassaapput sullitat akuunerunerat kiisalu nammineq pigisanit iluanaarutit annertusimanerat. Ilanngullugu oqaatigisinnaavarput sullitavut aningaasaqarnikkut ingerlalluarpasittut, ilaatigut appartitsinerit annikinnerisa tamanna takutippaat, tamannalu nuannaarutigaarput,” Turið F. Arge, pisortaaneq, oqarpoq.
Kalaallit Nunaanni ingerlatsinerput qiviassagutsigu siuariaatit uninngatitaniinnerupput. Unammillersinnaalluartunik akigititaqartaratta aamma sullitanit nutaanit ornigarneqarneq takusarparput. Bankip sullivia digitaliusoq pissutaalluni sullitat nutaat ajornanngitsumik sukkasuumillu uatsinni bankeqalersinnaasarput – sinerissami sumiikkaluarunilluunniit.
Ukiup affaani siullermi bankip ingerlalluarneranut pissutaaqataasoq alla tassaavoq pappilissanik nalilinnik niuerfitta netbankimiittup sullitanit atugaanerujartuinnarnera. 2025-mi niuerfimmik taassuminnga atuisut aatsaat taama amerlatigaat, ukiormannalu 2026-mi sullitat suli amerlanerusut niuerfik atugarilersimavaat.
Pappilissanik nalilinnik niuerfiup netbankillu atorneri sullitanut privatinut tamanut akeqanngillat, taakkulu ulluinnarni aningaasaqarnermut malinnaajuminarsaataapput, aningaasaqarnerullu aqunnissaanut iluaqutissaallutik.
”Nuannaarutigalugu Anne Nivíka Bankivimmut tikilluaqquarput. Bankivimmi sulisuvut nunaqavissut, misilittagartuut, pikkorissullu suleqatigalugit, niuernikkullu patajaatsumik aallaaveqarluta – ukiup qiteqqunnerani naatsorsuutit inernerisa takutitaatut – suliarput aallutiinnassavarput: sullitatsinnut suli annerusumik nalittorsaanissaq kiisalu Kalaallit Nunaanni najugaqartunut tamanut aningaaserinikkut periarfissamik pitsaasumik unammillersinnaasumillu qulakkeerinninnissaq,” Turið F. Arge, pisortaaneq, oqarpoq.
Bankip siulersuisuisa ukiup affaani aggersumi ineriartornerup ingerlaannarnissaa naatsorsuutigaat, ilimasuutigaallu 2026-mi ingerlatseqatigiiffiup naatsorsuutaasa inernerat akileraarutit peereerlugit 195 – 235 mio. kr.-it nalaaniissasoq.
”Ukiup affaani siullermi naatsorsuutit inerneri ajunngitsut patajaatsullu ullumi saqqummiussinnaavagut, tassanilu Kalaallit Nunaanni ingerlatsinitta inerneri akileraarutit sioqqullugit 19 mio. kr.-iupput. Bankip ingerlalluarneranut peqqutaasut pingaarnerit tassaapput sullitat akuunerunerat kiisalu nammineq pigisanit iluanaarutit annertusimanerat. Ilanngullugu oqaatigisinnaavarput sullitavut aningaasaqarnikkut ingerlalluarpasittut, ilaatigut appartitsinerit annikinnerisa tamanna takutippaat, tamannalu nuannaarutigaarput,” Turið F. Arge, pisortaaneq, oqarpoq.
Sullitat akuunerusut
Ingerlatseqatigiiffiup ingerlalluarneranik ersersitsisut ilagaat ukiormanna aningaaserivimmi niuerutigisat annertussusaat 4%-imik annertuseriareersimammata. Bankip isertitai aamma qaffariarsimapput, naak ukiormanna qaammatini siullerni arfinilinni akiliutit akii akigititallu allat qaffaavigineqarsimanngikkaluartut. Tamakku sullitat akuunerunerannik ersersitsisuupput.Kalaallit Nunaanni ingerlatsinerput qiviassagutsigu siuariaatit uninngatitaniinnerupput. Unammillersinnaalluartunik akigititaqartaratta aamma sullitanit nutaanit ornigarneqarneq takusarparput. Bankip sullivia digitaliusoq pissutaalluni sullitat nutaat ajornanngitsumik sukkasuumillu uatsinni bankeqalersinnaasarput – sinerissami sumiikkaluarunilluunniit.
Ukiup affaani siullermi bankip ingerlalluarneranut pissutaaqataasoq alla tassaavoq pappilissanik nalilinnik niuerfitta netbankimiittup sullitanit atugaanerujartuinnarnera. 2025-mi niuerfimmik taassuminnga atuisut aatsaat taama amerlatigaat, ukiormannalu 2026-mi sullitat suli amerlanerusut niuerfik atugarilersimavaat.
Pappilissanik nalilinnik niuerfiup netbankillu atorneri sullitanut privatinut tamanut akeqanngillat, taakkulu ulluinnarni aningaasaqarnermut malinnaajuminarsaataapput, aningaasaqarnerullu aqunnissaanut iluaqutissaallutik.
Landedirektøri nutaaq
Augustip 1-iani Anne Nivíka Grødem Bankivimmi landedirektøritut atorfinippoq. Anne Nivíka Grødem Visit Greenlandimi pisortaanertut atorfeqareerluni Bankivimmi atorfinippoq. Anne Nivíka 2022-mili Visit Greenlandimi takornariaqartitsinerup inuiaqatigiinnut qaninnerusumik periuseqarnissaa sulissutigisimavaa. Bankimi ilinniarsimasuuvoq siornatigullu aningaaserivimmi sulinermik misilittagaqarluni.”Nuannaarutigalugu Anne Nivíka Bankivimmut tikilluaqquarput. Bankivimmi sulisuvut nunaqavissut, misilittagartuut, pikkorissullu suleqatigalugit, niuernikkullu patajaatsumik aallaaveqarluta – ukiup qiteqqunnerani naatsorsuutit inernerisa takutitaatut – suliarput aallutiinnassavarput: sullitatsinnut suli annerusumik nalittorsaanissaq kiisalu Kalaallit Nunaanni najugaqartunut tamanut aningaaserinikkut periarfissamik pitsaasumik unammillersinnaasumillu qulakkeerinninnissaq,” Turið F. Arge, pisortaaneq, oqarpoq.
Bankip siulersuisuisa ukiup affaani aggersumi ineriartornerup ingerlaannarnissaa naatsorsuutigaat, ilimasuutigaallu 2026-mi ingerlatseqatigiiffiup naatsorsuutaasa inernerat akileraarutit peereerlugit 195 – 235 mio. kr.-it nalaaniissasoq.
Naatsorsuutit inerneri pingaarnersiukkat
- Akileraarutit sioqqullugit inernerat 125 mio. kr.-iuvoq
- Appartitsinerit sioqqullugit ingerlatsinerup inernera 111 mio. kr.-iuvoq
- Bankip taarsigassarsisitsinera 9,8 mia. kr.-iuvoq
- Bankip uninngatitai 11,4 mia. kr.-iupput
- Bankip realkreditimik taarsigassarsisitsinera 3 mia. kr.-iuvoq
Paasissutissat sukumiinerusut
Rúna N. Rasmussen, marketingchef tusagassiorfinnullu attavissaq, tlf.: +298 230 478