Bankivik 2025-mi angusarissaarpoq
Bankip Kalaallit Nunaanni ingerlatsinerata inernera akileraarutit peereerlugit 41 mio. kr.-iuvoq, taamaasillunilu siornatigut naatsorsuutigisimasatsinnit pitsaanerulluni, tamannalu pingaarnertut sullitat aningaasat tungaasigut patajaatsumik inissisimanerannik peqquteqarpoq. Ingerlatseqatigiiffiup tamakkiisumik naatsorsuutaasa inerneri qiviassagutsigit taakku akileraarutit peereerlugit 288 mio. kr.-iupput, tamannalu aamma naammaginarpoq.
Sullitat akuunerusut
Ingerlatseqatigiiffiup taama naammaginartigisumik angusaqarnera ilaatigut sullitat akuunerunerannik peqquteqarpoq. 2025-mi uninngatitat 9%-imik qaffariarsimapput, taarsigassarsiallu 6%-imik qaffariarsimallutik. Niuerutigisat annertussusaat ataatsimut isigigutsigit taakku 7%-imik qaffariarsimapput. Akiliutit 2025-mi imatut qaffariarsimanngillat, taamaammat oqarsinnaavugut akiliutinit isertitat amerleriarsimanerat sullitanit nutaanit ornigarneqarnermit, sullitattalu uatsinni kiffartuussinernik periarfissanillu atuinerunerannit aallaaveqartut. Sullitatta taamatut periuseqarnerat nassuiaatissaqarluarsoraarput, kingullertigut sullisseriaatsitsinni saaffigiuminarnissaq immikkut pingaartitarisimagatsigu.
”Bankivimmi sullitaalernissap sullinneqarnissallu ajornannginnerulersinnissaa piffissami sivitsortumi immikkut aallussimavarput. Assersuutigalugu uatsinni bankeqalernissaq maanna ajornannginnerulernikuuvoq, periarfissamik digitaliusumik nutaamik pilersitsinikuugatta. Netbankimi aamma periarfissanik nutaanik pilersitsinikuuvugut, ukiualunnilu aamma tassani aningaasaliisarfiuteqarsimalluta, sullitatsinnit atorluarneqarsimaqisumik. Siorna netbankitsinni aningaasaliisarfiutitsinnik atuisut aatsaat taama amerlatigisimapput. Tassunga ilanngullugu – Kalaallit Nunaanni kisiartaalluta – netbankimik atuineq sullitanut privatinut akeqartinngilarput, periarfissanik digitaliusunik atuinermi akia akornutaannginniassammat,” Turið F. Arge, pisortaaneq oqarpoq.
2026-mi periarfissanik digitaliusunik siuarsaanerput ingerlatiinnassavarput, sullitavut – kikkuugaluarunik, sumiikkaluarunik – toqqissisimanartumik, paasiuminartumik, sunniuteqarluartumillu sullinneqarnissaat anguniarlugu.
Nunat tamalaat akornanni pissanganartorsiornerit
Naak ullumi naatsorsuutit inerneri saqqummiussagut pitsaallutillu patajaatsuugaluartut, ukiumi qaangiuttumi nunat tamalaat akornanni pissutsit imaannaanngitsut soorunami eqqaanngitsuugassaanngillat, taakkumi Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut soorunami sunniuteqarsimapput, taamatuttaarlu sullitatsinnit sulisutsinnillu soorunami malugineqarsimallutik.
”Nunat tamalaat akornanni pissutsit toqqissisimanannginnerat sullitatsinnut sulisutsinnullu soorunami sunniuteqarsimapput. Taamaammat sullitatta aningaasaqarnikkut taama patajaatsigisumik ingerlasimanerat ataatsimullu isigalugu taama ingerlalluartigisimanerat assorsuaq tulluusimaarutigalugulu nuannaarutigaarput. Sulisutta pikkoreqisut aamma suli akuunerunerat nersugassaavoq, taamatuttaarlu aamma Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu sulisutta suleqatigiinnerulersimanerat atanerulersimanerallu aamma malugisassaalluni. 2026-mi pilersaarutigaarput suli ineriartortuassalluta, aammalu aningaaserinikkut periarfissamik patajaatsumik unammillersinnaasumillu periarfissaqartitsinerput aallutiinnassallugu,” Turið F. Arge, pisortaaneq, oqarpoq.
2026-mi ukiup sinnera qiviarutsigu naatsorsuutigineqartut ataatsimut isigalugit ajunngillat. Ingerlatseqatigiiffimmi siulersuisut naatsorsuutigaat ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit naatsorsuutit inernerat 195-235 mio. kr.-it nalaaniissasoq.
Ukiumut naatsorsuutit inerneri pingaarnersiukkat
- Akileraarutit sioqqullugit inernerat tassaavoq 288 mio. kr.
- Appartitsinerit sioqqullugit ingerlatsinerup inernera 255 mio. kr.-iuvoq
- Taarsigassarsiarititanik appartitsinernik utertitsineq 4 mio. kr.-iuvoq
- Bankip taarsigassarsisitsinera 9,7 mia. kr.-iuvoq
- Bankip realkreditimik taarsigassarsisitsinera 2,8 mia. kr.-iuvoq
- Bankip uninngatitai 10,9 mia. kr.-iupput
- Siulersuisut naatsorsuutigaat ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit 2026-mi naatsorsuutit inernerat katillugit 195-235 mio. kr.-ip nalaaniissasoq
Paasissutissat sukumiinerusut
Rúna N. Rasmussen, marketingchef tusagassiortunullu attavissaq, tlf.: +298 230 478.