Ukiup sisamararterutaani siullermi Bankivimmi ineriartorneq ingerlalluarsimasoq

 Bankiviup ukiormanna qaammatini siullerni pingasuni naatsorsuutit inernerat ullumi saqqummiuppai, taakkua takutippaat ingerlatseqatigiiffiup niuernikkut ineriartornera ingerlalluartoq. Kalaallit Nunaanni ingerlatsineq ukiup sisamararterutaani siullermi akileraarutit sioqqullugit 13 mio. kr.-iuvoq.
”Ukiup sisamararterutaani siullermi angusanik naammaginartunik saqqummiussisinnaanerput nuannaarutigaarput. Ingerlalluarnitta ilaatigut peqqutigai niuerutigisat annertussusaasa annertusisimanerat, tunngaviusumik ingerlatsinerup patajaannera, kiisalu sullitatta aningaasaqarnikkut ajunngitsumik patajaatsumillu inissisimanerat, tamakkulu kingunerisaannik ukioq aallarnerlugu appartitsinernik utertitsisimavugut. Ingerlatseqatigiiffiup Kalaallit Nunaanni ingerlatsinera kisimiitillugu qiviarutsigu aamma naammaginarpoq,” Turið F. Arge, pisortaaneq, oqarpoq.

Sullitat akuunerusut periarfissallu digitaliusut pitsaasut

Ingerlatseqatigiiffiup ingerlalluarneranik takutitsisut ilagaat siorna piffimmut tassunga naleqqiullugu niuerutigisat annertussusaat ataatsimut isigalugu 7%-imik qaffariarsimammat.
Niuerutigisat annertussusaata qaffariarsimaneranut peqqutaasut ilaatigut tassaapput uninngatitat 8%-imik qaffariarsimammata, taarsigassarsiat 5%-imik, realkreditlånillu 6%-imik qaffariarsimallutik. Kalaallit Nunaanni ingerlatsineq qiviassagutsigu uninngatitat ingammik qaffariarsimapput.
Siorna netbankikkut aningaasalersuisarfik sullitanit aatsaat taama amerlatigisunit atorneqarpoq. Tassani sullitat nammineerlutik pappialanik nalilinnik pisillutillu tuniniaasinnaapput. Siuariartorneq tamanna aamma 2026-mi erserpoq.
Netbanki aningaasalersuisarfillu sullitanut privatinut akeqanngillat, taakkulu sullitanut oqilisaataasinnaapput, tassuuna aningaasaqarneq malinnaaffigiuminarnerussammat aqukkuminarnerullunilu. Periarfissanik digitaliusunik ineriartortitsinerput 2026-mi ingerlatiinnassavarput, sullitavut tamarmik – kikkuugaluarunik sumiikkaluarunillu – toqqissisimanartumik, malinnaavigiuminartumik, pisariitsumillu misigisaqartikkumallugit.

Ukiup sinneranut ilimasaarutit

Qaammatini aggersuni pissutsit isumalluarnarput, bankillu 2026-mi naatsorsuutaasa inernerata 195-235 mio. kr.-it missaanniinnissaanik ilimasunninni attatiinnarpaa.
”Naak ullumi naatsorsuutit inernerinik pitsaasunik saqqummiussisinnaagaluarluta, piffissamilu aggersumi pissutsit isumalluarnaraluartut, nunarsuarmi politikkikkut pissutsit siumut oqaatigineq ajornarnerat isiginngitsuusaarsinnaanngilarput. Nunat tamalaat akornanni politikkikkut aalassassimaarnerit kingunerinik aningaasat nalikilliartornissaat erniallu qaffariarnissaat naatsorsuutigineqarpoq. Taamaakkaluartoq ingerlatseqatigiiffiup ineriartornera ataatsimut isigalugu sullitallu aningaasaqarnikkut inissisimanerat ukiup sinneranut isumalluarnarput. Taamaasilluni niuernikkut ingerlatsinitsinni aallaavipput patajaatsutut suikkaasutullu nalilersinnaavarput,” Turið F. Arge, pisortaaneq, oqarpoq.

Naatsorsuutit inerneri pingaarnersiukkat

• Akileraarutit sioqqullugit inernerat tassaavoq 56 mio. kr.
• Appartitsinerit sioqqullugit ingerlatsinerup inernera 56 mio. kr.
• Bankip taarsigassarsisitsinera 9,8 mia. kr.-iuvoq
• Bankip realkreditimik taarsigassarsisitsinera 3,1 mia. kr.-iuvoq
• Bankip uninngatitai 11,1 mia. kr.-iupput
  
  

Paasissutissat sukumiinerusut

Rúna N. Rasmussen, pilerisaarinermut pisortaq tusagassiutinullu attavissaq, tlf.: +298 230 478